Ruotsi harkitsee sääntelyperustan muutosta – ulkomaiset nettikasinot yhä ongelma

Ruotsin rahapelilaki (2018) on joutunut paineen alle, kun lisensoimattomat ulkomaiset nettikasinot jatkavat aktiivista markkinointia ruotsalaisille pelaajille. Hallitus pohtii nyt periaatteellista muutosta: siirtymistä lisenssipohjaisesta mallista kohti tiukempaa estopolitiikkaa, mikä herättää kysymyksiä EU-oikeuden ja kuluttajansuojan yhteensovittamisesta.

Lisenssijärjestelmän kriisi – miksi perusperiaate joutuu kyseenalaiseksi?

Ruotsin rahapelilaki (SFS 2018:1138) astui voimaan 1. tammikuuta 2019, ja se perustuu lisenssipohjaiseen malliin, jossa toimijat voivat hakea toimilupaa Spelinspektionenilta. Järjestelmän tavoitteena oli kanavoida pelaaminen laillisiin, säänneltyihin kanaviin ja vähentää harmaata markkinaa. Kuitenkin jo muutaman vuoden jälkeen on käynyt selväksi, että ulkomaiset, lisensoimattomat nettikasinot ovat onnistuneet kiertämään sääntelyä tehokkaasti. Ne käyttävät hyväkseen EU:n sisämarkkinasäännöksiä ja tarjoavat palvelujaan ruotsalaisille pelaajille esimerkiksi Maltalta, Curaçaolta tai Virosta käsin.

Spelinspektionenin vuoden 2023 raportin mukaan arviolta 15–20 prosenttia ruotsalaisten verkossa tapahtuvasta rahapelaamisesta suuntautuu lisensoimattomille toimijoille. Tämä on kaukana lain tavoitteesta, joka oli kanavoida vähintään 90 prosenttia pelaamisesta laillisiin kanaviin. Ongelma on erityisen akuutti urheiluvedonlyönnissä ja online-kasinopeleissä, joissa ulkomaiset toimijat houkuttelevat pelaajia korkeammilla bonuksilla ja väljemmillä säännöillä.

EU-oikeuden rajat – mitä Ruotsi voi tehdä?

Ruotsin sääntelyviranomaiset ovat toistuvasti törmänneet EU-oikeuden asettamiin rajoituksiin. Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiot voivat rajoittaa rahapelipalveluiden tarjontaa vain, jos rajoitukset ovat oikeasuhteisia ja perusteltuja yleisen edun syistä, kuten kuluttajansuojasta tai rikollisuuden torjunnasta. Asia C-42/07 (Liga Portuguesa) vahvisti, että monopolijärjestelmät voivat olla sallittuja, mutta niiden on oltava johdonmukaisia ja syrjimättömiä.

Ruotsin hallitus on nyt harkitsemassa periaatteellista muutosta: lisenssijärjestelmästä voitaisiin siirtyä kohti aktiivisempaa estopolitiikkaa, jossa maksuliikenteen estoja ja verkkotunnusten sulkemisia käytettäisiin laajemmin. Tämä herättää kuitenkin kysymyksiä EU:n palveludirektiivin (2006/123/EY) ja sijoittautumisvapauden yhteensopivuudesta. Esimerkiksi Tanskan malli, joka yhdistää lisenssijärjestelmän ja maksuestot, on saanut osakseen kritiikkiä EU-komissiolta.

• Ruotsin nykyinen malli: Lisenssipohjainen, 90 %:n kanavointitavoite, vapaaehtoiset maksuestot.
• Tanskan malli: Lisenssipohjainen, mutta viranomaisilla on valtuudet estää maksuja lisensoimattomille toimijoille.
• Norjan malli: Monopolijärjestelmä (Norsk Tipping ja Norsk Rikstoto), jossa ulkomaiset toimijat on käytännössä estetty.
• Suomen malli (2026 alkaen): Siirtymässä lisenssijärjestelmään, mutta harkitsee myös maksuestojen käyttöä.

Pohjoismainen vertailu – eri maiden ratkaisut

Pohjoismaissa on käytössä kolme erilaista sääntelymallia, ja Ruotsi on tällä hetkellä ainoa, joka nojaa puhtaaseen lisenssijärjestelmään ilman laajoja teknisiä estoja. Norja on pitäytynyt monopolimallissa, jossa valtion omistamat yhtiöt Norsk Tipping ja Norsk Rikstoto hallitsevat markkinoita. Tämä malli on saanut EU-komissiolta hyväksynnän, koska se on ollut johdonmukainen ja perusteltu. Tanska puolestaan otti vuonna 2012 käyttöön lisenssijärjestelmän, mutta täydensi sitä vuonna 2021 lailla, joka antaa Spillemyndighedetenille valtuudet vaatia maksupalveluntarjoajia estämään maksut lisensoimattomille toimijoille.

Suomi on parhaillaan valmistelemassa omaa lisenssijärjestelmäänsä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 alussa. Suomen hallitus on kuitenkin ilmoittanut harkitsevansa myös maksuestojen käyttöä, mikäli lisenssijärjestelmä ei yksinään riitä kanavoimaan pelaamista. Tämä osoittaa, että Pohjoismaissa on kasvava konsensus siitä, että pelkkä lisenssijärjestelmä ei riitä, jos ulkomaiset toimijat voivat toimia esteettä.

Kuluttajansuoja ja ongelmapelaaminen – todellinen uhka

Spelinspektionenin tilastot osoittavat, että ongelmapelaajien osuus on pysynyt vakaana noin 2–3 prosentissa aikuisväestöstä, mutta lisensoimattomilla toimijoilla pelaavien keskuudessa ongelmapelaamisen riski on huomattavasti suurempi. Stödlinjenin vuoden 2023 raportin mukaan 40 prosenttia ongelmapelaajista käytti vähintään yhtä lisensoimatonta sivustoa. Tämä johtuu siitä, että ulkomaiset toimijat eivät ole sidottuja Ruotsin tiukkoihin sääntöihin, kuten pakollisiin pelaajarajoituksiin, itsensä sulkemisjärjestelmään (Spelpaus) tai vastuullisen pelaamisen työkaluihin.

Ruotsin hallitus onkin asettanut kuluttajansuojan keskiöön uudistuksessaan. Sosiaaliministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, joka voisi antaa Spelinspektionenille laajemmat valtuudet puuttua lisensoimattomien toimijoiden markkinointiin ja maksuliikenteeseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että toimet ovat EU-oikeuden mukaisia ja oikeasuhteisia. Esimerkiksi verkkotunnusten sulkeminen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi muissa maissa, mutta se on myös herättänyt keskustelua sananvapaudesta ja internetin avoimuudesta.

Tulevaisuuden skenaariot – mitä odottaa?

Ruotsin rahapelimarkkina on tienhaarassa. Yksi mahdollinen skenaario on, että hallitus päättää säilyttää lisenssijärjestelmän, mutta tiukentaa valvontaa ja ottaa käyttöön laajemmat maksuestot. Tämä malli on käytössä Tanskassa, ja se on saanut osakseen kritiikkiä EU-komissiolta, mutta toistaiseksi Tanskan laki on pysynyt voimassa. Toinen skenaario on, että Ruotsi siirtyy kohti Norjan monopolimallia, mikä olisi periaatteellinen muutos ja vaatisi pitkän siirtymäajan. Kolmas vaihtoehto on, että Ruotsi jatkaa nykyisellä linjalla, mutta riskinä on, että harmaa markkina kasvaa entisestään.

Kansainvälinen kehitys on myös huomioitava. EU-tasolla keskustellaan rahapelidirektiivin uudistamisesta, ja komissio on osoittanut kiinnostusta yhtenäistää jäsenvaltioiden sääntelyä. Tämä voisi tuoda uusia työkaluja, mutta myös asettaa rajoituksia kansallisille toimenpiteille. Ruotsin hallituksen on siis tasapainoiltava kansallisten tavoitteiden ja EU-oikeuden välillä. Riksdagen käsittelee parhaillaan kahta lakialoitetta, jotka koskevat maksuestojen laajentamista ja Spelpaus-järjestelmän ulottamista koskemaan myös lisensoimattomia toimijoita.

Lähteet ja tausta-aineisto

• Spelinspektionen – Ruotsin rahapeliviranomainen
• Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-42/07 (Liga Portuguesa)
• Ruotsin valtiopäivät (Riksdagen) – lakialoitteet ja mietinnöt
• Stödlinjen – Ruotsin kansallinen peliongelmien tukilinja
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (palveludirektiivi)
• Malta Casino — jatkuva katsaus Ruotsin sääntelyyn ja valvontaan.