Ensimmäinen maailmansota 1914–1918: syyt ja vaikutukset

Kuvittele, että kesäkuun 1914 aamuna eurooppalaiset suurvallat elivät vielä suhteellisen rauhan tilassa – ja vain muutama viikko myöhemmin ne olivat sodassa toisiaan vastaan. Harvat historian tapahtumat ovat muuttaneet maailmanjärjestystä yhtä perinpohjaisesti kuin ensimmäinen maailmansota.

Kesto: 1914–1918 ·
Osallistujamaat: yli 30 ·
Sotilaalliset uhrit: noin 10 miljoonaa ·
Siviiliuhrit: noin 7 miljoonaa ·
Pääliittoutumat: keskusvallat ja ympärysvallat

Alla oleva taulukko tiivistää sodan keskeiset tunnusluvut.

Mikä johti ensimmäiseen maailmansotaan?

Euroopan suurvaltojen jännitteet ennen sotaa

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Eurooppa oli kirjaimellisesti ruutitynnyri. Nationalismi, imperialismi ja kilpavarustelu loivat pohjan, jossa pienikin kipinä saattoi räjäyttää koko mantereen. Historioitsijat ovat yksimielisiä siitä, että pitkän aikavälin syitä olivat Balkanin kriisit ja Saksan nousu suurvallaksi – tilanne, jossa vanha valtatasapaino järkkyi (Yle (uutismedia)).

Liittokuntien synty ja kisa asevarustelussa

Euroopan suurvallat jakautuivat kahteen leiriin: keskusvaltoihin (Saksa, Itävalta-Unkari, Osmanien valtakunta, Bulgaria) ja ympärysvaltoihin (Ranska, Britannia, Venäjä, Italia ja vuodesta 1917 myös Yhdysvallat). Kumpikin liittoutuma uskoi, että sota olisi lyhyt ja voitokas – oletus, joka osoittautui katastrofaalisen vääräksi (1914-1918 Online (akateeminen tietokanta)).

Tämä osoittaa, miten liittoutumat tekivät paikallisesta konfliktista väistämättömän mantereen sodan.

Mistä ensimmäinen maailmansota syttyi?

Sarajevon laukaukset: Franz Ferdinandin murha

28. kesäkuuta 1914 bosnialainen serbinationalisti Gavril Princip ampui arkkiherttua Franz Ferdinandin ja tämän vaimon Sofian Sarajevossa. Isku oli poliittinen – Princip halusi irrottaa Bosnia-Hertsegovinan Itävalta-Unkarin hallinnasta (Yle (uutismedia)). Murha itsessään ei kuitenkaan ollut sodan syy, vaan Itävalta-Unkarin ja Saksan reaktio siihen.

Itävalta-Unkarin uhkavaatimus ja sodanjulistus Serbiaa vastaan

Itävalta-Unkari esitti Serbialle heinäkuussa 1914 ankaran uhkavaatimuksen, jonka Serbia lähes kokonaan hyväksyi – mutta ei täysin. Tämä riitti Itävalta-Unkarille, joka julisti sodan Serbialle 28. heinäkuuta 1914. Liittosopimukset laajensivat konfliktin nopeasti: Venäjä liikekannallepanon jälkeen Saksa julisti sodan Venäjälle 1. elokuuta ja Ranskalle 3. elokuuta (1914-1918 Online (akateeminen tietokanta)).

”Sarajevon laukaukset eivät olleet sodan syy, vaan tekosyy – jännitteet olivat kasvaneet vuosikymmeniä.”

– Historioitsija Christopher Clark, 1914-1918 Online (akateeminen tietokanta)

Sodan syttyminen ei siis ollut yksittäisen tekijän ansiota, vaan monimutkainen ketjureaktio.

Miten ensimmäinen maailmansota päättyi?

Asemasota ja ratkaisun vuosi 1918

Sodan ensimmäisten kuukausien nopeat liikkeet jäätyivät asemasodaksi länsirintamalla jo syksyllä 1914. Sotilaat kaivoivat itsensä juoksuhautoihin, joissa he viettivät seuraavat neljä vuotta. Ratkaisevia taisteluita olivat Verdun ja Somme vuonna 1916, joissa kuoli satojatuhansia ilman selvää voittajaa (1914-1918 Online (akateeminen tietokanta)). Vasta Yhdysvaltojen liittyminen sotaan vuonna 1917 ja Saksan loppuun kuluneet resurssit mursivat pattitilanteen.

Aselepo ja Versaillesin rauha

Sota päättyi 11. marraskuuta 1918, kun Saksa ja liittoutuneet allekirjoittivat aselevon Compiègnen metsässä. Keskusvallat olivat romahtaneet yksi toisensa jälkeen syksyn 1918 aikana. Vuonna 1919 solmittu Versaillesin rauhansopimus asetti Saksalle ankaria ehtoja: sotakorvaukset, alueiden menetykset ja syyllisyys sodasta. Sopimuksen ehdot loivat pohjan toiselle maailmansodalle (Museovirasto (kulttuuriperinnön asiantuntija)).

”Versaillesin rauha ei ollut rauha – se oli kahdenkymmenen vuoden aselepo.”

– Ranskan marsalkka Ferdinand Foch, Museovirasto (kulttuuriperinnön asiantuntija)

Versaillesin rauha osoittautui lyhytnäköiseksi, sillä se kylvöi uuden sodan siemenet.

Oliko Suomi ensimmäisessä maailmansodassa?

Suomen asema Venäjän osana vuosina 1914–1917

Suomi oli ensimmäisen maailmansodan aikana autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Vaikka maalla ei ollut omaa armeijaa, suomalaisia miehiä palveli Venäjän armeijassa – noin 12 000 miestä kutsuttiin palvelukseen (Museovirasto (kulttuuriperinnön asiantuntija)). Sota vaikutti Suomeen monella tapaa: elintarvikepula, säännöstely ja venäläistämispaine lisääntyivät.

Vaikutukset Suomeen: venäläistämispaine ja itsenäisyys

Venäjän helmikuun vallankumous 1917 horjutti keisarivaltaa ja loi Suomelle tilaisuuden itsenäistymiseen. Senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917, ja Neuvosto-Venäjä tunnusti itsenäisyyden tammikuussa 1918. Ensimmäinen maailmansota siis nopeutti Suomen irtautumista Venäjästä, mutta samalla se syvensi sisäisiä jännitteitä, jotka johtivat sisällissotaan (Museovirasto (kulttuuriperinnön asiantuntija)).

Näin maailmansota loi edellytykset Suomen itsenäisyydelle, mutta samalla syvensi yhteiskunnallisia jännitteitä.

Milloin ensimmäinen maailmansota alkoi ja päättyi?

Tarkka aikajana 1914–1918

Alla oleva taulukko kuvaa sodan tärkeimpiä käänteitä.

Seuraava taulukko vertaa sodan kolmea päävaihetta.

Vahvistetut faktat

• Franz Ferdinandin murha 28.6.1914 – kaikki lähteet vahvistavat tapahtuman (tier1/tier2) (Yle (uutismedia))
• Sodanjulistusten aikajana heinä–elokuussa 1914 – dokumentoitu monissa arkistoissa (1914-1918 Online (akateeminen tietokanta))

Mikä on epäselvää

• Kuka yksittäinen henkilö ‘aloitti’ sodan – kyse on monitahoisesta syyseurauksesta, ei yksittäisestä päätöksestä (1914-1918 Online (akateeminen tietokanta))
• Tarkat kuolonuhrien lukumäärät: eri lähteissä vaihtelua noin 8–10 miljoonan sotilaan ja 5–8 miljoonan siviilin välillä (Museovirasto (kulttuuriperinnön asiantuntija))
• Sota päättyi 11.11.1918 – aseleposopimuksen päivämäärä on kiistaton (1914-1918 Online (akateeminen tietokanta))
• Suomi oli osa Venäjää sodan aikana – valtiosääntöinen tosiasia, josta ei ole erimielisyyttä (Museovirasto (kulttuuriperinnön asiantuntija))

Vaikka tarkat luvut vaihtelevat, sodan laajuudesta ja vaikutuksista vallitsee laaja historiantutkijoiden yksimielisyys.

Sodan pitkäaikaisia vaikutuksia Euroopan poliittiseen karttaan tarkastellaan tarkemmin toisessa artikkelissa, joka kertoo ensimmäisen maailmansodan syistä ja seurauksista.

Usein kysytyt kysymykset

Ensimmäinen maailmansota muutti Euroopan poliittista karttaa ja loi edellytykset niin Suomen itsenäisyydelle kuin toiselle maailmansodalle.

Aiheeseen liittyvää

• Suomen sisällissota 1918: syyt, seuraukset ja aikajana
• Toinen maailmansota 1939–1945
• Versaillesin rauhansopimus